Siviili-tj 401

Mä olen tässä monta iltaa viettänyt pohdiskellen mihin saapumiserään hakisin ja hakenut miinuksia/plussia eri saapumiseristä. Mieluisimmiksi saapumiseriksi tulivat II/16 ja II/17. Ajatuksena kuitenkin se, että tuohon ensimmäiseen erään pääsisi. Toki ei jälkimmäinenkään mikään huono vaihtoehto ole. Voin hieman perustella päätöstäni.

II/16 saan pienen breikin koulusta ja voin keskittyä viimeiseen vuoteen uudella energialla. Voin myös valmistuttuani keskittyä täysin työnhakemiseen. Eihän välivuosi koulusta nyt maailmaa kaada? Eihän? Toki luokkalaiset ovat valmistuneet, kun olen taas koulussa mutta ei sillä nyt niin suurta merkitystä enään ole. 

II/17 plan B. Olen valmistunut yhdistelmäajoneuvonkuljettajaksi ja elämän suunnittelmat ovat auki. Työhön haku voi hieman ontua ja suunnitelmia jatkolle ei ole. Kai. 

Enemmän mua houkuttaa erä II/16 ihan koulunkin takia ja se olisi mulle paljon parempi hetki käydä intti pois, jotta voin keskittyä tulevaisuuden suunnitelmiin ja uran luomiseen. 

Minne haen armeijaan? 

Nyt kun olen erät valinnut mihin olen pyrkimässä. On varmaan hyvä miettiä paikkoja jotka koen hyvinä vaihtoehtoina. 

Olen kirjoilla täällä Pirkanmaalla, joten kuulun Pirkanmaan aluetoimiston piiriin ja niiden pääsääntöiset kiintiöpaikat ovat Parolannummi, Niinisalo (yhdist. PorPr), Säkylä ja Dragsvik. 

Itseäni näistä eniten kiinnostaa:

1.Säkylä

2. Parola

3. Niinisalo

Säkylä on tietenkin top-listalla kärkipäässä, koska se on tuttu, turvallinen ja siellä palvelleet varusmiehet ovat kertoneet vain pelkkää hyvää paikasta. Myös ehkä kotikenttä "edulla" on paljon asiaa minkä takia se kärkipäässä heiluu. Kotiin matkaa vain 50km. Swägylä tuntuu vaan niiin....kotoisalle koska tiedän että tulen näkemään sotkussa muitakin kuin inttikavereita :D.

TOP-3 koulutushaaroista, jotka eniten kiinnostavat: 

1. Jalkaväki (vaunun ajaja/johtaja)

2. Pioneeri (yllätys yllätys taas vaunun ajaja/johtaja koulutus) 

3. Kuskin hommat huollossa

Parola on myös mulle tuttu paikka, sieltäkin kuullut vain hyviä juttuja ja tarinoita siellä töissä olleilta ja palveluksensa siellä suorittaneilta. Myös täältä löytyy juttuja mitkä kiinnostaa.

Yllättäen autokomppania löytyy taas listaltani, mutta se vaan tuntuu opiskeluitakin ajatellen mielekkäälle ja luontevalle hommalle. Vaikka alkuun vastustin ajatusta.. Moto-AUK kiinnostaisi myös ihan perkeleesti suoraan sanottuna. Myö sotilaskuljettajan hommatkaan ei enään omaan korvaan kuulosta pahalle, koska se on kuitenkin siviili maantie ajoon verrattuna NIIN erillaista ja varmasti kokemuksen arvoista. 

Mutta jos nämä ajatukset Parolasta pitäisi kasata selväksi listaksi, niin eniten mua kiinnostaa nämä hommat: 

1. Panssarivaunun johtaja

2. Panssarivaunun miehistö

3, Sotilaskuljettajan tehtävät (sitä kautta myös moto-AUK)

Panssariajoneuvonasentajankin hommat kiinnostaisi kans, mutta vaativat pohjakoulutusta alle =/ jota mulla sitten taas ei ole.

Niinisalo, oon kuullut tosi paljon erillaisia mielipiteitä paikasta. Osa tykkäs olla siellä ja osa taas ei ollenkaan.. Mutta nojoo, en anna puheiden vaikuttaa omiin valintoihin sen suuremmin. Itselleni täysin tuntematon paikka. En ole koskaan siellä käynyt valaa katsomassa tai edes sotkussa kavereita moikkaamassa. 

1. Jälleen kerran kuljettajan hommat (ihansama oliko huolto, tykistö jne) 

2. Tulenjohto 

3. Viesti 

Eniten toivon pääseväni Swägylään tai Parolaan, koska hommat niissä on mulle eniten miellekkäämpiä ja näissä AUKiin pääseminen on jopa mahdollista (huhujen mukaan). Sen nyt näkee mihin loppupeleissä sitten päätyy ja mitä hommia pääsee tekemään. Tämän enempää en suunnittele tulevaa palvelustani, koska sitten tulee itku ja harmitus jos ei pääsekkään sinne minne haluaa tai olen suunnitellut Är Uu Koota (RUK) myöten koko palvelukseni ja suunnitelmat menisikin harakoilla. Näin hommassa pysyy mielekkyys ;) 

Toki melkoisena villikorttina voisi toimia Tammisaaressa sijaitseva Dragsvik ;) 

Noh, mitä mieltä te olette sekalaisista ajatuksistani? Kuulostaako suunnitelmani aivan paskalle? 

Laiskuus stj-379

Mulla tulee olemaan iso kurominen treenaamisen kanssa, jotta päästään samoihin tuloksiin joissa olin ennen tämän onnettomuuden sattumista. Jep 1-10, mua vituttaa tällä hetkellä 10. Päivä päivältä lihakset surkastuvat jaloista taas olemattomiksi ja turhauttaa, kun pyörit taloa ympäri keppien kanssa jottei pääsi hajoa liikunnan puutteeseen. Olen alkanut miettimään, että loppuuko multa aika kesken kun kuntouttamiseenkin menee vielä aikaa.. Että jos sittenkin I/16 tai II/16 olisikin se parempi vaihtoehto, päivä kerrallansa.

Ainiin, sain opiskelupaikan Oulun seudun ammattioppilaitoksesta eli OSAO:sta. Sinne tämä likka lähtee elokuussa opiskelemaan logistiikan perustutkintoa! Ei tarvitse enään sitäkään tressata, että pääseekö sinne.

Tämän hiukan päälle kuukauden aijon viettää kesälomaa ja kuntouttaa jalkaani kuntoon. Myös festareilla tulee käytyä ainakin Ruisrockissa ja Ilosaarirockissa, sillä esiintyjäkattaus on just mulle tehty !! Tää postaus on aivan turha, mutta kerroinpa nyt ainakin että elossa ollaan ja voin suhteellisen hyvin! Tästä kesästä tulee huippu kaikesta huolimatta =) 

Hyvää kesää kaikille! 

Maahan kaadut ei toivoa näy mut vuoksein sun nouse ja käy!

Kuten voitte arvata otsikosta, että jotain on tapahtunut mutta siittä on päästy jo henkisesti yli. Vaikka fyysisesti keho hoitaa vielä haavojansa. 

Niin tosiaankin olin erään kurssin pakollisella työharjoittelu jaksolla oppimassa autokuljettajan saloja. Ensimmäinen viikko meni ihan ok, kunnes tuli harjoittelu jakson viimeinen keskiviikko ennen pyhäpäivää. Oon niin sekaisin päivistä, etten muista mikä arkipyhä sillon oli tulossa mutta kuitenkin reippaana likkana hyppäsin kuorma-auton perälaudalle "liftille" ei siinä mitään ylösmeno suoriutui loistavasti MUTTA alastulo ei ollutkaan niin loistava enään.. Perälauta oli maasta n. 20cm korkeudella ja astun alas joustamatta polvia muka kauheessa kiireessä ettei ollut aikaa odottaa että lauta oli maassa asti. KOSKAAN sieltä ei saa tulla noin, EI KOSKAAN! Tulin kuitenkin. Polvi sanoi itsensä irti ja aloin ihmettelemään työkaverille, että sattupas pahasti. Noh, minä reippaana likkana kävin sitten vielä perjantaina töissä ja maanantaina. Kunnes kipu alkoi olemaan niin sietämätön, että soitin maanantaina kesken työpäivän kihlatulle että nyt pitää lähteä päivystykseen. Lekuri antoi päivän sairaslomaa ja sanoi:"syö buranaa". 

Kävin sitten sen voimin tiistaina töissä, kunnes ti-ke välisenä yönä heräsin viiltävään polvikipuun ja sanoin taas kihlatulle että nyt lähdetään päivystykseen. Lekuri antoi tramadolin ja sanoi tule 8 aikaa aamusta takaisin, niin pistetään sut röntgeniin. Aamulla sitten nilkutin takaisin lääkärin pakeille, lähete röntgeniin polvi kuvauksiin ja takaisin lääkärille. Onneksi röntgenissä ei polvesta löydetty mitään, mutta lääkäri löysi itse kierukasta revähdyksen ja jotain häikkää rustoissa.

 Kohta olen lepäillyt ja kävellyt viikon kepeillä alkaa taas tuntumaan hyvältä tuo polvi. Tiedän, että jos lähden nyt juoksemaan en kävele viikkoihin taas kunnolla. Joten lepoo, lepoo, lepoo ja katsellaan kuukauden päästä miten jalka taas toimii.Vahinkoja sattuu kaikille ja tällekään tapaturmalle ei voinut oikeastaan mitään. Näitä sattuu, mutta ainakaan vielä lääkäri ei antanut punaista valoa inttiin menolle. Nyt vaan pitää oikeasti rauhassa liikkua ja polven ehdoilla mennä, että parantuu kunnolla!

Tämä gif kertoo tämän hetkisistä fiiliksistä todella paljon, pelkään oikeasti että tämä tapaturma haittaa jotenkin inttiin pääsyä! Toinen mikä tuottaa sekalaisia fiiliksiä on 12.6, jolloin julkistetaan toisen asteen oppilaitosten tulevat ykköset! Saas nähdä, miten käy ;) Pääsenkö paikkaan joka oli ensimmäisenä hakutoiveena, vai joudunko tyytymään muihin sijoihin! Toisaalta ei ole väliä, kunhan tämä likka pääsee opiskelemaan syksyllä.

Toisaalta, myös yllä oleva gif kertoo hieman fiiliksistä myös sillä mun ah niin ihana ja rakas kihlattu rohkeasti diabeteksestä huolimatta on hakenut avoimella kirjeellä Suomen Puolustusvoimilta lupaa suorittaa armeijan taudista huolimatta! Pakko hehkuttaa asiaa, koska todella rohkea teko oikeasti! Pelkästään jo sinne hakeminen oli hieno juttu, nyt odotetaan lääkäritarkistukseen ja valintatilaisuuteen kirjettä! Ehkä palvelemme samaan aikaan ;) Kuka tietää!?!

PS. Aamuja kaikille uusille mosille ;) ! Ja hermoja kaikille heitä komentaville. Ei oo kummallakaan helppoa!